Toisessa „Saksalais-suomalaisessa keskustelussa“ 11.5.2021 käsiteltiin mahdollisuuksia tarjota miellyttävä taide-elämys näkövammaisille kävijöille.
Birgit Baumgart on työskennellyt museopedagogina Schwerinin valtionmuseossa (Staatliches Museum Schwerin) jo usean vuoden ajan menestyksekkäästi museokävijöiden parissa, jotka eivät itse voi nähdä näytteillä olevia, vaikuttavia taideteoksia.
Vuosien varrella työ on johtanut paitsi monipuoliseen kokemukseen ja metodologiseen asiantuntemukseen, mutta myös merkittäviin tuotoksiin, kuten luku-kosketus-äänikirja ”Kultainen aikakausi” (Das goldene Zeitalter). Kirja toimii inklusiivisena oppaana valikoituihin 1600- ja 1700-luvun alankomaalaisten taiteilijoiden teoksiin.
Suomesta keskusteluun osallistuivat Anniina Koivurova Rovaniemen taidemuseosta, Tuija Vertanen Lahden Malvasta, Sari Salovaara kansallisesta Kulttuuria kaikille -palvelusta Helsingistä, sekä Kaisa Penttilä Suomen Näkövammaisten liitosta, että taiteilija ja taidekasvattaja Piia Rossi. Muutamien Saksalais-suomalaisen inklusiivisen kulttuurityön yhdistyksen jäsenien ohella mukana oli myös Britta Lauro Westfalen-Lippen taiteen ja kulttuurin museosta (LWL-Museum für Kunst und Kultur) Münsteristä.
Birgit Baumgart esitteli tiiviissä esityksessään kronologisen katsauksen näkövammaisten vierailijoiden kanssa tekemänsä yhteistyön kehityksestä.
Vuodesta 2005 lähtien erityisesti Schwerinistä tulevat näkövammaisryhmät ovat museon vakituisia kävijöitä. Noin puolitoistatuntisen vierailun aikana esitellään neljä tai viisi teosta. Kaikki keskustelut noudattavat kahden aistin periaatetta. Apuna käytetään myös yksinkertaisia, itse pahvista ja paperista valmistettuja tunnustelukuvia. Materiaalit, kuten erilaiset tekstiilit, höyhenet tai vastaavat, tekevät kuvien tärkeimmistä osista ymmärrettävämpiä. Erityisellä kopiokoneella myös valokopioista tai digitaalisista originaaleista voidaan nykyään luoda tunnusteltavia kuvia kuohupaperin avulla. Paperin lämpöherkkä kerros turpoaa pysyvästi lyhyessä voimakkaassa valaistuksessa kaikilla mustalla painetuilla tai maalatuilla alueilla. Näin syntyy helposti kosketeltava kuva.
Mainittu alankomaalaisten mestareiden kohokohtia esittelevä luku-kosketus-äänikirja on syntynyt tiiviissä yhteydessä Schwerinin kävijöiden kanssa vuodesta 2011 lähtien. He valitsivat kuvat ja testasivat kirjan eri elementtejä. Asiantuntevat kuvailutulkkaukset maalauksista, tietoa taidehistorian eri osa-alueista ja historiallisista taustoista sisällytettiin taidokkaaseen suunnitteluun. Suosittu näyttelijä Schwerinin valtiollisesta teatterista luki tekstit kirjan oheiselle CD-levylle. Ilmestyessään vuonna 2013, teos osoittautui museokaupan bestselleriksi.
Nyt kun toinenkin painos on loppuunmyyty, voi kirjaa vielä lainata museosta. Kirjan inkluusion periaatteita noudattava muotoilu mahdollistaa näkövammaisten ja näkevien käyttää kirjaa yhdessä samanaikaisesti. Suurifonttiset tekstit ja värilliset maalauskuvien päällä liikuteltavat kohokuvakalvot on varustettu läpinäkyvällä pistekirjoituksella. Tarkemmin selittävät yksityiskohtaiset piirrokset on toteutettu tunnusteltavina mustavalkokuvina. Lukijat löytävät siis kaikki tiedot samaan aikaan ja samasta paikasta kirjassa. Myös kuvailutulkkaukset on jäsennelty kirjan sivujen mukaisesti, joten lukeminen, koskettaminen ja kuunteleminen voi tapahtua samaan aikaan.
Kirja on samalla tavoittanut myös toisen yleisön: Rostockin yliopiston tai Schwerinin aikuiskoulutuskeskuksen kieltenopiskelijat käyttävät ”Kultainen aika” -teosta säännöllisesti kielen harjoitteluun museossa.
Ponnistelut taideteosten näkövammaisten ulottuville saattamiseksi kehittyvät jatkuvasti. Kuurosokeat vierailevat museossa joka toinen vuosi. Schwerinin koululaiset tapaavat näkövammaisia kävijöitä säännöllisesti tutustuakseen teoksiin yhdessä. Kuvataiteilijat, nukketeatteritaiteilijat ja muusikot avaavat uusia väyliä klassiseen ja moderniin taiteeseen, jonka ohella kävijät voivat olla aktiivisia ja luovia monin eri tavoin.
Näin Schwerinin valtionmuseo on kehittynyt inklusiivisen kulttuurityön laboratorioksi ja ammatilliseksi tukikohdaksi. Kansainvälisessä keskustelussa esitettiin lukuisia kysymyksiä käytännön ongelmista ja menetelmistä. Jälleen ilmeni tarve järjestää useampia keskusteluja kokemusten ja ratkaisuideoiden jakamiseksi.
Teksti: Martin Conze, Deutsch-Finnischer Verein für inklusive Kulturarbeit e.V.
Käännös: Heidi Schaaf, Saksalais-suomalainen inklusiivisen kulttuurityön yhdistys
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.