Kolme suomalaista kirjailijaa esittelevät työtään. Voidaanko taidetta esitellä helposti ymmärrettävästi ja kielen eri vaikeustasoilla?
Marjatta Levanto, Satu Itkonen ja Ari Sainio olivat tämän kolmannen saksalais-suomalaisen keskustelun vieraina. Nämä kolme kirjailijaa työskentevät jo vuosien ajan taiteen parissa. He kirjoittavat eri tavoin helposti ymmärrettäviä kirjoja taiteesta.
Museopedagogina taidemuseossa työskennellyt Marjatta Levanto on kirjoittanut useita selkokielisiä taidekirjoja lapsille ja aikuisille. Hän muun muassa esittelee kirjassaan tunnetun suomalaisen taidemaalarin, Hugo Simbergin ja tämän symbolististen teostensa maailman. ”Metsän pieni kansa” -teoksessa hän yhdistää vanhoja suomalaisia myyttisiä tarinoita suomalaisiin maisemamaalauksiin.
Avoimuus on tärkeää, lukijat pitää tuntea. Marjatta antaa teoksissaan muiden kertoa. Hän miettii lapsia ja aikuisia lukemassa yhdessä.
Niin ikään Satu Itkonen on selkokielisten taidekirjojen edelläkävijä. Tähän mennessä hän on julkaissut viisi tällaista kirjaa. Hänen teemojaan ovat olleet Helene Schjerfbeckin ja Martti Lehdon maalaukset, kehitysvammaisten henkilöiden ajatukset taiteesta, polut suomalaiseen taiteeseen sekä Kiasman nykytaideteoksiin. Satu Itkonen palkittiin selkokirjallisuuden Seesam-palkinnolla helppotajuisen taidekirjallisuutensa johdosta vuonna 2008.
Selkeän ja yksinkertaisen kielen käyttö on haastavaa. Selkokieli paljastaa kirjoittajan ajattelutavan. Itse asiassa se on kuin jäävuori, jossa teksti on vain pieni, näkyvä huippu. Tietoa tai ajatusten valmisteluja tai keskusteluja kollegojen kesken ei voi nähdä. On tärkeää pysyä itsekriittisenä. Selkeä ja helposti ymmärrettävä kieli palvelee aina vuoropuhelua.
Ari Sainio on yksi tunnetuimmista selkokirjailijoista Suomessa. Useiden selkokielisten kauno- ja tietoteoksien lisäksi hän on kirjoittanut lukuisia taidekirjoja. Sainion mittavaan selkotaidekirjatuotantoon kuuluu kehitysvammaisten taiteilijoiden taidetta ja teoksia esitteleviä kirjoja.Taiteilijat ovat aina huomion keskipisteenä heidän merkittävän taiteensa, eivätkä vammansa vuoksi. Myös Ari Sainio sai Seesam-palkinnon vuonna 2003 uraauurtavan selkokielisen kirjatuotantonsa johdosta.
Tavoite on olla sulkematta ketään ulkopuolelle. Taideteoksista kertovat tekstit syntyvät läheisessä yhteistyössä taiteilijoiden kanssa, jolloin niistä tulee osa taideteosta.
Taide on henkilökohtainen elämys. Kuinka selittää tarpeeksi, samalla tulkitsematta liikaa? Kuinka välttää lukijoiden holhoamisen? Marjatta Levanto neuvoo jättäytymään katsojan rooliin. Älä aseta itseäsi lukijoiden yläpuolelle! Satu Itkonen painottaa, että taideteos on aina syntynyt omassa kontekstissaan. Ari Sanio haluaa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin, jotka muutoin voivat jäädä huomiotta.
Kolmessa pienryhmässä kuulijoilla oli tilaisuus keskustella yhden kirjailijan kanssa. Näin tuli mahdollisuus keskustella tarkemmin heidän työnsä yksityiskohdista ja selkotaidekirjallisuuden tehtävästä.
Monin paikoin kävi selväksi, että taiteen vakuuttavaan selkokieliseen esittämiseen ei tarvita vain hyvää taiteen tuntemusta, vaan ennen kaikkea huolellista ja mahdollisimman tiivistä yhteistyötä lukijoiden kanssa.
Teksti: Martin Conze
Käännös: Heidi Schaaf
Oikoluku: Leealaura Leskelä, Eeva Rantamo
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.