Kirjastot, kuten muutkin kulttuurielämään ja tietoon perustuvat laitokset ovat kaikille avoimia. Mutta ovatko ne kaikille saavutettavia ja tarjoavatko ne kaikille palveluitaan? Ja voisiko kirjaston kontekstia avata osallisuuden ja syvällisemmän esteettömyyden keinoin? Kyllä voi.
Tässä saksalais-suomalaisessa keskustelussa tarkastelemme näitä kysymyksiä kahdesta näkökulmasta.
Pablo Riquelme, helsinkiläinen suunnittelija, luennoitsija ja palvelukonsultti kertoo meille kirjastoprojekteistaan, joissa hän on hyödyntänyt yhteissuunnittelun, osallistamisen ja designajattelun periaatteita. Suunnitteluprosesseihin on siis osallistettu yhteisöjä ja kohderyhmiä juuri heidän tarpeisiinsa vastaavien kirjastotilojen luomiseksi. Riquelmen mukaan käyttäjäkokemuksien ymmärtäminen jo suunnitteluvaiheen ensihetkistä lähtien on hyvin tärkeää missä tahansa kehityshankkeessa.
Kirjastojen palveluiden saavutettavuuteen vaikuttaa myös selkokielen käyttö asiakastilanteissa sekä selkokielisten aineistojen tarjonta. Kehityspäällikkönä lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisessa erityistehtävässä Seinäjoen kirjastossa toimiva selkokirjailija Mervi Heikkilä kertoo, miten kirjastoissa voidaan palvella selkokieltä tarvitsevia asiakkaita ja madaltaa heidän kynnystään tarttua kirjaan lukemisen esteistä huolimatta. Heikkilä perusti vuonna 2020 lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävän yksikön Seinäjoen kirjastoon.
Temaattisten ryhmäkeskustelujen kautta pääsemme purkamaan kuulemaamme ja keskustelemaan aiheista enemmän. Pyydämme osallistujia mainitsemaan ilmoittautumisen yhteydessä, kumpi näkökulma kiinnostaa heitä enemmän.
Keskustelun kieli: Englanti
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.