27.02.2023 meillä oli ilo kuulla kaksi esitystä ja näkemystä inkluusion teemasta kirjastojen kontekstissa. Mervi Heikkilä Seinäjoen kirjastosta tarkasteli esitelmässään ”Everyone has the right to enjoy reading and use libraries“ (Kaikilla on oikeus nauttia lukemisesta ja käyttää kirjastoja) selkokielen ja selkokielisten kirjoen käyttöä. Pablo Riquelme Aalto yliopistosta avasi esityksessään ”Accessibility through design“ (Saavutettavuutta suunnittelun kautta) yhteissuunnittelua relevanttien tilojen ja kirjastopalvelujen luomisessa. Esitysten jälkeen liki 40 hengen osallistujaryhmä jakautui kahteen syventääkseen ja keskustellakseen aiheista tarkemmin.
Seinäjoen kirjasto on saanut erityistehtäväkseen edistää lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa. Mervi Heikkilä tarjosi näkemyksiä kirjaston opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta työstä, jossa lasten ja nuorten lukemiseen kannustetaan luovalla lukemisen edistämistyöllä. Kirjasto palvelee noin 65000 asukasta ja lainaa 24 kirjaa asukasta kohden vuodessa. Kirjaston päärakennus, Apila, rakennettiin vuonna 2012. Kirjastolla on pitkät perinteet lasten ja nuorten luovan lukemisen edistämisessä.
Heikkilä esitteli helppolukuisten kirjojen merkitystä, joita kirjastoissa on kaikkien lainattavissa. Suomessa julkaistaan vuosittain noin 20-30 selkokielistä kirjaa, ja lähes jokainen kirjastovirkailija, joka pitää kirjakeskusteluja, esitelee myös selkokielisiä kirjoja lapsille tai nuorille. Selkokieliset kirjat ovat varsin suosittuja. Saman luokan oppilaat jputuvat usein lukemaan saman kirjan, mutta osa oppilaista valitsee helppolukuisen version. Näitä kirjoja käytetään usein myös suomen kielen opetuksessa.
Heikkilä esitteli lisäksi selkokielen merkitystä asiakaspalvelussa. Seinäjoen kaupunginkirjaston henkilökuntaa on koulutettu selkokielisyyteen, jotta he tunnistaisivat kielen tarpeen vuorovaikutustilanteissa, erityisesti maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien asiakkaiden kanssa. Henkilökunta osaa auttaa asiakkaita, jotka tarvitsevat kirjaston tietokoneen helppokäyttötoimintoja.
Lukukerho on tärkeä aloite lukutaidon edistämiseksi erityisesti niiden lasten keskuudessa, joilla on vaikeuksia lukemisessa. Lukukerho alkoi projektina, mutta siitä tuli vakiintunut palvelu. Kerhossa lapsia kannustetaan lukemaan hauskojen aktiviteettien, kuten lautapelien pelaamisen, vitsien kertomisen ja tieteellisten kokeiden avulla. Kerho kokoontuu kerran viikossa, ja kerho-ohjaaja lähettää vanhemmille lukumateriaalia ja järjestää vanhempainiltoja. Kerhossa on enintään kymmenen jäsentä henkilökohtaisen huomion mahdollistamiseksi.
Apila-leiri on kahden viikon pituinen päiväleiri noin 9-vuotiaille lapsille, erityisesti niille, joilla on vaikeuksia lukemisen kanssa. Leiri järjestetään kirjastossa kesäloman alussa. Lapset viettävät kaksi tuntia päivässä lukemalla erityisopettajan johdolla ja lopun päivästä hauskojen aktiviteettien parissa. Leiri tarjoaa myös loppukesän ajan vapaaehtoisia kotiläksyjä lukemisesta.
Suunnittelija Pablo Riquelmen esitys keskittyi Aalto kirjastoon. Riquelmen esityksessä korostettiin kirjastotilojen suunnittelun tärkeyttä kaikille, mukaan lukien vanhukset, vammaiset ja lapset. Hän esitteli suunnittelukonsepteja, jotka tekevät kirjastosta esteettömämmän, kuten hiljaisten tilojen, esteettömien wc-tilojen ja vuorovaikutteisten oppimistilojen suunnittelua.
Riquelme avasi myös muutamia muotoilualan käsitteitä, kuten muotoiluajatteluja ja palvelumuotoilua, ja osoitti, miten ne toimivat sekä käyttäjän että palvelun hyväksi. Suunnittelu käyttäjiä varten ja käyttäjien kanssa on tällöin empatiaan perustuva prosessi, jossa pyritään kestäviin toivottuihin ratkaisuihin. Aalto kirjaston kontekstissa muutos keskttyi itse kirjastoon, vaikuttaen sen strategiaan, sisältöön ja palveluun, sekä kirjaston kävijään, joka nauttii hänelle (ja hänen kanssaan) suunnitellusta kirjaston hyödyllisyydestä, käytettävyydestä ja viehättävyydestä. Tässä prosessissa institutionaalinen muutos ja käyttäjäkokemus kulkevat käsi kädessä.
Tällainen suunnittelu edellyttää käytännönläheistä ajattelutapaa ja menetelmiä, jotka tukevat sen ihmiskeskeistä luonnella. Riquelme oli suunnittelijana henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ihmisten, käyttäjien ja potentiaalisten käyttäjien kanssa, saadakseen tietää, keitä he ovat ja mitä tarpeita heillä on. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että pelkkä kysymys ”mitä sinä tarvitset” ei riitä suunnitteluun, jonka tavoitteena on vastata vielä havaitsematta oleviin tarpeisiin. Vastaukset syntyvät sen sijaan toiminnasta. On mielekästä tulla kuulluksi. Käyttäjäkeskeisellä suunnittelulla pyritään siis nopeiden, päälle liimattujen ratkaisujen sijaan korjaamaan perusteet kestävämpien ratkaisujen pohjalle.
Kirjasto on muutakin kuin paikka lukea ja lainata kirjoja. Kirjastokäynti on sosiaalinen oppimiskokemus. Se on tila, joka edistää oppimista ja on samalla kutsuva sellaisena kuin se on. On mielekästä arvioida kirjastojen merkitystä niiden yhteisöissä. Lisäksi Riquelme luettelee tulevaisuuden haasteita, kuten lasten ja nuorten lukutaidon uudelleen asemointi, sosiaalinen osallisuus, reagointi digitaalisiin välineisiin ja niihin liittyviin ilmiöihin, monikulttuurisuus, resurssipula ja nopea improvisointikyky.
Sanomattakin selvää, että tilaisuus oli erittäin mielenkiintoinen ja sai osanottajissa hyvän vastaanoton. Yhdistyksen puolesta haluan kiittää Pabloa ja Merviä heidän panoksestaan ja avartavista esityksistään.
Teksti: Heidi Schaaf
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.