Skip to content

Saksalais-suomalainen keskustelu 18.3.2022: Taideopastus silmille, korville ja käsille videokonferenssin välityksellä — osa 2

sormet koskettelevat kämmenen kokoista naishahmoa kuvaavaa 3D-taidemallinnusta
Kuvassa viime kerralla tutkitusta, Ernst Ludwig Kirchnerin taideteoksesta “Fränzi” tehty 3D-mallinnus. Kuva: Dr. Susanne Buchner-Sabathy

Tämä saksalais-suomalainen keskustelu on jatkoa 10. marraskuuta 2021 aloitetulle esitykselle ja ajatustenvaihdolle. Myös uudet keskustelijat ovat tervetulleita mukaan! Tästä linkistä pääset lukemaan Susanne Buchner-Sabathyn blogitekstin viime kerran tunnelmista.

18. maaliskuuta tutkailemme taitelija Albert Aereboen (1889 -1970) maalausta Einsiedler (suomeksi Erakko) vuodelta 1927. Teos kuuluu saksalaisena taidesuuntauksena tunnettuun uusasiallisuuteen. 3D-mallinnus tehtiin viime vuonna Kielin taidehallin Albert Aereboen tuotannosta kertovaan näyttelyyn.

Kosketeltavat jäljennökset ja niiden kuvailut kuuluvat näkövammaisille kohdistuvaan taideopastukseen. Esineet eivät kuitenkaan selity niitä käsin tutkiville itsestäänselvästi. Siksi on tarpeellista, että esinettä kuvaileva taideopas pystyy seuraamaan, kuinka näkövammainen henkilö toimii oppaan kuvailujen ohjaamana.

Saksalainen taiteiden tutkija Philipp Schramm on kehittänyt yhdessä Andersicht-yhdistyksen kanssa uusia mahdollisuuksia haptisten taide-esineiden kuvailuun videokonferenssin avulla.

Näkövammaisen osallistujan tulee varautua kahteen kameraan. Yksi kamera välittää keskustelukommunikaation, toinen kuvaa käsien liikkeitä kosketeltavalla esineellä. Tähänastisissa opastuksissa on älypuhelin toiminut mainiosti toisena kamerana. Puhelin ilmoitetaan tietokoneen lisäksi konferenssitilaan. Puhelin on parasta kiinnittää jalustaan niin, että se näyttää suoraan esinettä tutkiviin käsiin.

Näkövammainen osallistuja saa kosketeltavan esineen ennen tapahtumaa. Lähetämme osallistujille STL-tiedoston, jonka jokainen voi itse tulostuttaa 3D-tulostimilla.

Muut osallistujat voivat seurata kuvaruudun kautta opastusta ja esineiden tutkimista ja ottaa osaa yhteiseen keskusteluun.

Vaihdamme ajatuksia siitä, kuinka museot ja muut kulttuurilaitokset voisivat hyötyä Andersicht-yhdistyksen kokemuksista. Heidän hankkeensa tukee palvelukehitystyötä näkövammaisten henkilöiden hyväksi, jotka eivät pääse paikalle museoon. Löydämmekö ehkä muitakin käyttömahdollisuuksia aktiiviseen digitaaliseen yhteiskokemukseen esineistä, joihin ei muuten olisi mahdollista tutustua?

Esitys: Philipp Schramm, Andersicht e.V.

Keskustelun moderointi: Astrid Körner

Kielet: esitys ja keskustelu käännetään saksaksi ja suomeksi

Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.